Jotain uutta.

Viime viikolla Miia on käynyt  myöskin Kauhulla ratsastelemassa. Suunnitelmissa on, että Miia ja Kauhu starttaavat 26.5 sunnuntaina PRS  järjestämissä estekisoissa Satumaassa. Kisat ovat tuon kakaran ensimmäiset estekilpailut. Miian ensimmäinen kerta meni ihan tutustuessaan toisiinsa ja hieman oli ohjaus tehostin hukassa, sekä kokeiltiin hieman kuinka hyppääminen sujuu. Toisella kerralla Miia meni koulua. Jolloin oli  myös aluksi ohjaus ongelmia varsinkin laukassa oikeassa kierroksessa eli siinä huonommassa kierroksessa. Kapusin itsekin Kauhun selkään ja näytin mitä tarkoitin. Helpompi on kyllä joskus näyttää, kun yrittää selittää. Jonka jälkeen Miiakin ymmärsi idean mitä tarkoitin ja alkoi heti homma sujumaan paremmin. 

Samat ongelmat ovat myös minulla toisinaan tuossa oikean kierroksen laukassa. Mutta nyt olen löytänyt keinon kuinka pystyn siihen parhaiten vaikuttamaan. Kauhu kun toimii vähän omalaatuisilla avuilla tuossa oikean kierroksen laukassa. Eli käytössä saa olla vain ulkoavut kun lähtee ympyrällä punkemaan ulos ulkolapa edellä. Yleensä sitä jää korjaamaan pelkällä sisäohjalla mikä on ihmisen vaistomainen reaktio.  Yleensä se korjaus ei jää pelkästään siihen sisäohjasta vetämiseen vaan siihen vielä lisätään samaan aikaan ulkopohje. Jolloin alkaa hevonen olla sekaisin, että mitä siltä halutaan. Itselläkin on tuo vaistomainen reaktio vetää sisäohjasta, jonka seurauksena joutuu vain ojasta allikkoon. Joten olen itse joutunut alkuun välillä liioittelemaan sisäohjan myötäämistä oikean kierroksen laukassa, jotten vahingossakaan jää siitä vetämään silloin, kun ulkolapa alkaa puskemaan enemmän ulos.

Maanantaina: laskettiin Kauhu ja Ellun Pöykky laitumelle neljän muun hepan seuraksi. Kyllä sitä riemua riitti. Monta kierrosta koko lauma veti laidunta ympäri. Lopulta koko lauma rauhoittui ja koko poppoo oli hyvässä sovussa. Saas nähdä saako Kauhua ja Pöykkyä huomenna kiinni tuntia varten.

Tiistaina: oli pieni estehyppely tunti. Mikä meni tosi hyvin ja Kauhukin oikein meni innolla esteitä. Vaikka kuski kertaalleen jähmettyi ja mentiin sen takia yhdenkerran ohi. Estekammoinenkin kuski uskalsi näinkin hyvin mennä. :) Molemmat antoi myös hyvin laitumeltakin kiinni. Itse asiassa molemmat olivat portilla sen näköisinä, että ottakaa meidät pois täältä.

©Miia

©Miia

Keskiviikko: Kävimme Muuramessa Satulasopissa. Ostamassa Kauhulle sopivampaa koulusatulaa. Kyllä lähtö tallilta oli semmoinen fiasko ettei pahemmasta väliä.  Mutta lopulta päästiin matkaan ja reissu meni hyvin. Kyllä tuo 400km istuminen autossa kyllä tuntui. Kaikkea sitä tulee hevosten eteen tehtyä. 

Alkuun taidettiin kokeilla noin kymmen kunta satulaa, joista vain neljä päätyi myös ratsastamalla testattavaksi. Ensimmäinen oli Kent & Masters.  Toisena oli piff. Kolmantena Rossner ja neljäntenä Globus. Ensimmäinen vaihtoehto tuntui todella hyvältä istua ja Kauhukin tuntui pitävän siitä. Toisesta eli Piff:n satulasta en tykännyt siitä lainkaan koska siinä oli syvä istuin osa mihin en ole tottunut. Jonka takia minulle tuli semmoinen tunne, että itse kippaan eteen kun aloin keventämään ravissa. Kolmas satula oli Rossner amerika jossa sen sijaan oli pienet polvituet ja minä taas tykkään enemmän suurista tuista. Eli ei ollut tämäkään minun makuuni. Neljäs satula oli Globus tämä oli ihan ok, mutta istuin osa tuntui jotenkin kovalta. Satula tuntui muuten mukavalta ratsastaessa.

Lopulta kuitenkin päädyin ykkös vaihtoehtoon eli Kent&Masters. Satula tuntui todelta pehmeältä niin hevosta kuin ratsastajaakin vasten ja istuminenkin tuntui taivaiselta. Kyllä huomaa, että on englantilaista laatua. Plussana on myös, että tähänkin satulaan pystyy vaihtamanaan etukaarta. Joka helpottaa ettei tarvi heti vaihtaa uutta satulaa. Vaan on vielä varaa leventää jos vielä kasvaa leveyttä. Vaikka tuo edellinen penkki oli wintec jota pystyi myös säätään. Mutta ongelmana valitettavasti oli siinä, että siihen ei löydy enää sopivaa kaarta valikoimasta. Sininen on liian kapea ja punainen liian leveä. Tähän asti ollaan menty omalla ratkaisulla eli retkipatjan palalla jolla satulaa on korotettu vain edestä. 

Täytyy kyllä kehua Satulasoppia. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja asian tuntemusta tuntui olevan. Tulemme kyllä jatkossakin käyttämäään hänen palvelujaan. :)

Tänään oli Miialla ja Kauhulla viimeiset estetreenit ennen ensi sunnuntain kilpailuja. Treenit meni ihan superisti. Sekä Kauhu hyppäsi ensimmäisen kerran okseria, jonka meni kuin vanha tekijä. Nyt vain hyvillä mielin hyppään kisoihin. Tärkeintä ei kuitenkaan ole voitto. Vaan siistit ja rauhalliset radat sekä se, että jää kakaralle hyvä maku hyppäämisestä.

Lopuksi kuvasatoa laitumella laskusta.

 

MINImoi-kurssi 11-12.5.2013

Nyt on saatu päätökseen kaksipäiväinen valmennus. Kyllä tuli uusia asioita ja uusia työkaluja kuinka pystyn korjaamaan omia virheitä ja kuinka saan hevosen suoristettua. Sekä tuli niitä kuuluisia ahaa elämyksiä. 

Olen aina tiedostanut ongelmani. Nyt varsinkin tajusin itsekin kuinka paljon todellisuudessa oikein väännän yläkroppaani etukenoon laukan nostossa, joka johtuu siitä, että haluan vielä varmistaa katsomalla etujalkaa, että onko oikea laukka. Vaikka tunnen sen kyllä persuuksissani onko oikea laukka vai ei. Siltikin on joku pakko mielle vielä varmistaa. Sekä tuossa oikeassa kierroksessa laukan nostossa heitän vielä lantionkin vinoon taakse päin jolloin myöskin teen siitä nostosta hevoselle vaikeaa. Eli tuosta johtuvat suurimmat ongelmamme oikeassa kierroksessa. Varsinkin kun Kauhu alkaa runnomaan lapa edellä ulos päin. Minun pitää vain luottaa siihen että se kääntyy. Eikä heti ruveta käyttämään kaikkia apuja yhtä aikaa. Jolloin syntyy sekasoppa ja kumpikaan ei lopulta tiedä mitä pyydetään. Kaikki nämä virheet olen tiedostanut, mutta nyt vasta sain ne työkalut joilla korjata niitä.

Valmentajana Mini on aivan ihana ja rauhallinen opettaja. Sanoo kyllä asiat napakasti. Ei kuitenkaan hermostu, kun me ei heti sillä sekunnilla kyetty esittämään mitä hän halusi meidän tekevän. Sekä osaa selittää asiat niin, että kaikki ymmärtää. Kuten käyttäen mielikuvia joilla todella oppii asioita paljon paremmin.

Kuten yksi hyvä esimerkki on kottikärry ilmiö. Aikaisemmin jo luin asiasta ja ihmettelin, että mitä tällä varsinaisesti tarkoitetaan. Nyt kun Mini selitti ja piirsi myöhemmin minulle kuvan niin ymmärsin vielä paremmin mitä sillä tarkoitetaan. Joka olikin täysin järkeen käyvä kuvailu ilmiöstä, kun ruvetaan ratsastamaan vain päätä pakettiin. Joka tuntuu olevan muoti ilmiö. Tuon seurauksena lähes koko hevosen paino on etuosalla jolloin takaapää kuin nousee ylös. Eli ikään kuin voisi takajaloista nostaa ilmaan ja lykätä kuin kottareita.

Sekä samainen piirros avasi enemmän tuota hevosen biomekaniikkaa. Suosittelen kaikkia tutustumaan tuohon hevosen biomekaniikkaan vielä paremmin. Moni tulisi todella hämmästymään esim. siitä, että kaulan ja selän ei kuuluu venyä. Koska se on fyysisesti mahdotonta. Sekä siitä että hevosen selkälihas ei ole vain yksi pitkälihas niin kuin luullaan.

Palataan takasin kurssin antiin myös ratsain. Kuvia ensimmäiseltä päivältä. Jolloin menimme vain käyntiä ja opettelimme meille molemmille uutta tekniikkaa. Opettelimme kuinka kaikki lähtee hidastamalla liikettä, jolloin on helpompi korjata hevosen tasapainoa ja vinoutta.

Ensiksi meidän meno näytti tältä. Kuten kuvasta näkyy pää vajoaa liikaa kuolaimen taakse, jota saan olla koko ajan nostamassa ylös. Lisäksi kun tarkkaan katsoo Kauhu liikkuu etupainoisesti ja suurin osa koko hevosen painosta on etujaloilla. Tässä myös näkee tuon mistä kerroin ylempänä eli tuon kottikärry ilmiön.

Sen jälkeen ratsastus näytti tältä. Nyt on saatu melko hyvin paino pois pelkiltä etujaloilta.

Välillä myös Kauhukin antoi kiitosta siitä, kun ratsastin avut oikein.

Tässä Kauhu alkaa jo astumaan melko hyvin alleen.

Hyvin kääntyy pelkällä ohjalla hieman vain kaulaan painamalla.

Kuvasatoa toiselta päivältä. Tänään otimme myös ravia ja laukkaa. Joissa näkyy paremmin ratsastajan virheet.

Alapuolella olevassa kuvassa Kauhu jälleen hakeutuu liikaa kuolaimen taakse. Josta pyydän sitä nostamaan päätä ylös käyttämällä pelkkää ulko ohjaa siten, että nostan käden ylemmäksi. Välittömästi kun reagtio tapahtuu käsi palaa välittömästi omalla paikalleen. Sekä samalla kroppa on taas muuttunut etupainoiseksi. Sekä minun etukeno asento tekee, myös Kauhun liikkumisen vaikeammaksi.

Sen voin sanoa, että en koskaan enää keskity pelkästään samaan kaulaa kaarelle. Varsinkin kun kuuli kuinka pahasti hallaa se tekee etujaloille. Eikä hevosen vinouden korjaaminen ole aivan sitä, että vain hieman ohjalla vedetään ja saman aikaisesti vielä käytetään pohjetta. Jos ratsastaja vielä pyytää eteen alas ja menemään vielä kovemmin eteenpäin. Jolloin hevosesta tulee vielä enemmän etupainoinen. Sekä samalla häviää  myös täysin tasapaino, jos ei ole tasapainoa on mahdotonta korjata yhtään mitään. Toinen on että vinous ja muutkin ongelmat korjataan hitaassa temmossa.

Meidänkin ongelmana on vinous oikeassa kierroksessa. Jota olen yrittänyt korjata näillä keinoilla mitä lähes kaikki ratsastajat tekevät. Josta en ole saanut juuri minkäänlaista hyötyä, kuin vasta aivan sen ratsastuskerran lopuksi. Tosin nyt minulla on työkalut miten korjata se ja jolloin myös hevonen liikkuu mielellään suorana. Kun saa siitä palkinnon eli kaikki paine lakkaa. Eikä kuskilta tule ristiriitaisia apuja. Tällä kurssilla koin ensimmäisen kerran kunnolla kuinka tämä hevonen astuu rehellisesti alleen ja alkoi suoruus löytymään, sekä sain vinouden vähenämään. Matka on kuitenkin vielä pitkä, että saan Kauhun liikkumaan suorana. Toinen mikä oli hyvä muistutus kaikille, että omaa vinoutta ei koskaan korjata hevosen selässä vaan se tehdään muualla.

Kurssi myös antoi vain lisää vahvistuksia sille mitä polkua minä haluan ratsastajana kulkea.

Syksymmällä jatketaan uudelleen näissä merkeissä ja katsotaan onko oppi mennyt perille. ;)

Käynnissä ratsastuksen hyvät puolet.

Ihana ratsastus sää oli tänään. Nyt on kesä tullut, kun minäkin olen luopunut pitkiksistä ratsastaessa. :) Ratsastus oli tänään taas käyntiä. Koska kauhistus oli onnistunut tänään heittään kenkänsä mäjelle. Juuri kun kengittäjä kävi eilen Ellun kakarat vuolemassa. Ei sitten millään voinut heittää kenkää eilen niin olisi saanut samalla. Onneksi kuitenkin meillä on niin ihana kengittäjä, joka lupasi lauantaina tulla lyömään kengän ennen minun valmennustuntia. Harmi kun meni heittään juuri tuosta ongelma jalasta kengän niin ei voi kenkää siihen vain sutasta.

Ratsastaessa kuitenkin toimi hyvin. Sekä olin samalla ulkoiluttamassa tuota estepenkkiäkin. :D Ei siinä nyt niin paha ollutkaan istua. Niin kuin ensimmäisellä kerralla tuntui. Joka johtunee siitä, että en ole varmaan vajaan vuoteen ratsastanut estesatulalla. Eikä näköjään tuo kengättömyyskään haitannut yhtään ja onneksi myös kenttä on melko pehmeä. 

Tällä kertaa oikein keskityin ratsastamaan vain yksi apu kerrallaan. Kuinka herkästi sitä rupeaakin käyttämään esim. avossa ja pohkeenväistössä ohjaa ja pohjetta yhtä aikaa. Nyt kun oikein ajattelin tuota asiaa. Kauhukin meni heti paljon paremmin, kun ei tullut kahta apua yhtä aikaa. Aina kun meinasin ruveta käyttämään liikaa apuja yhtä aikaa kauhu alkoi hiukan hermostumaan ja olemaan hieman ymmällään mitä se kuski haluaa. 

Suosittelen kokeilemaan. Koska tuo oli erittäin avartava kokemus. Samalla tajuaa kuinka herkästi sitä huomaamattaan käyttää kahta apua kerrallaan. Tuo vika taitaa olla vähän meissä kaikissa ratsastajissa. Moni on  myös sitä mieltä, että käynti on tylsä askellaji, eikä oikein keksi mitään tekemistä. Nyt näinä käynti jaksoina olen kiinnittänyt enemmän huomiota omaan istuntaani ja apujen käyttöön. Käynnissä on kuitenkin kaikkein helpointa korjata virheitään, sekä opetella ja kokeilla jotain uutta. Kun saa rauhassa sisäistää miten asiat tehdään paremmin tai oikein. Sekä olen nyt yrittänyt hioo noita perus juttuja paremmaksi.

Nyt tulevana viikonloppuna osallistun Kihniön hevosnaisten järjestämään MINImoi-kurssille.  Siittä sitten myöhemmin lisää.

Aina asiat eivät mene niin kuin pitää.

Perjantai: Tänään kävin tekemässä aamutallin. Samalla kävin myös ratsastamassa ja huomasin, että kauhun kaulan lihakset vasammalta puolelta olivat menneet jälleen täysin jumiin. Koska oli saanut kylmät sadekuurot niskaansa. Ratsastaessa oli palannut samat ongelmat mitkä olivat silloin alussa oikeassa kierroksessa, kun lihas ongelmat huomattiin. Kyllä hieman sanoisinko ketuttaa, koska tämä takapakki olisi ollut täysin estettävissä. Eikä nämä kevään kylmät sadesäätkään ole ollut hyväksi ratsastaessakaan.
No eihän tässä auta muu, kun aloittaa koko homma alusta. Taitaa jäädä laatuarvostelut kokonaan menemättä. Siksi että ei kerkiä enää treenaamaan tarpeeksi. Pääasia on kuitenkin, että hevonen tulisi nyt kuntoon.

Lauantai ja sunnuntai: Kauhulla vapaa päivä.

Maanantai: Tänään piti mennä ratsastamaan, mutta oli semmoinen tuuli, että olisi ollut aivan itsemurha meininkiä. Varsinkin kun tuo nuorikko ottaa semmoisia pultteja kovasta tuulesta, että ei kiitos.

Tiistaina: Kävin taas aamutallin jälkeen ratsastelemassa. Tänään oli parempi keli ei tuullut ja aurinkokin välillä pilkahteli. Enkä tällä kertaa saanut sadekuuroa niskaan niin kuin yleensä tuntuu aina käyvän. Ratsastaessa Kauhu oli tänään hieman parempi, mutta edelleen oikeassa kierroksessa yrittää juosta alta, joka johtuu mahdollisesti vieläkin kipuiluista. Käynnissä toimii hyvin, mutta ravissa varsinkin alkaa juoksemaan alta pois. Sain sen kuitenkin liikkumaan ihan okei oikeassa kierroksessa. Kun rupesin itse keskittymään omaan rentoutumiseen ja hengittämiseen. Vasempaan kierrokseen Kauhu on kun eri hevonen liikkuu rennosti ja niin kuin mitään ei olisikaan. Tänään harjoittelimme peruutuksia uralla ja pohkeenväistöä ympyrällä. Sekä hieman kokeilin noita Eversti Carden oppeja, joita olen lueskellut täällä netissä. Todellakin ne toimii ja Kauhukin rupesi heti paremmin rentoutumaan ja ottamaan vielä paremmin moottoria alle. Sekä samalla rupesi tarjoamaan itse piffiä ja paffia, jota ollaan opeteltu ainoastaan maasta käsin. 

Keskiviikko: Maasta käsittely päivä.

Lauantaina: Ratsastelua oli ihan aurinkoinen keli ja oli lämmintä. Kauhu meni tänään hieman paremmin. Edelleen tuntuu jäykähköltä, mutta eiköhän se siitä.