Uutta että jotain vanhaa.

Aloittelen uudelleen täällä blogissa kirjoittelun, jos nyt kerkeis kirjotteleen vähän useimmin kun kerran vuodessa. Mistähän sitä aloittaisi. Taidan aloittaa aivan alusta. Elikkäs kirjoitan siitä miten nämä elukat ovat minulle päätyneet.

Kauhu 3v. vielä oripoikana.

Ensiksi hevoseni Ballet adagio for joy, jota kutsutaan lempinimellä "Kauhu". Tämä kaveri tuli minulle 2009 jolloin hän oli vasta pieni maitovarsa. Samalla myös toteutin pitkäikaisen haaveeni omasta varsasta, jonka itse kouluttaisin. Jos kaikki menisi päin prinkkalaa voisin siitä syyttää vain itseäni.

Matkalla kohti uutta kotia.

 Sitten koirani Valkoniityn Cappuccino, tottelee myös nimeä "capu". Olin jo pitkään haaveillut omasta koirasta. Tosin rodusta en ollut vielä tuolloin varma. Lopulta kuitenkin 2011 päädyin ostamaan capun, joka on pitkäkarvainen collie eli hulmuharjainen lassie. Päivääkään en ole tuon koiran hankkimista katunut. Se vaan on niin mahtavan luonteinen. Mutta aina ei kuitenkaan elämä ole ollut ruusuilla tanssimista. Sillä tämä nuori herra on jo kertaalleen pelastettu kuoleman kielistä toukokuussa 2012. Koska oli mennyt nielaisemaan fleece lelustaan osan, joka oli tukkinut suolen pahasti. Nyt puolivuotta myöhemmin elämä on voittanut ja matka kohti uusia koitoksia on alkanut. :)


Lisää molemmista tulee löytymään kummankin omilta sivuilta. Jahka kerkeen tekeen kunnon esittelyt.