Valmistautuminen laatuarvosteluihin on ollut tähän mennessä kovin kivistä
ja vaihtelevaa. Välillä mennään tosi hyvin ja toisinaan taas pelkkää alamäkeä.
Niin hevosen kuin ratsastajan loukkaantumisien takia. Tosin välillä on usko kovalla
koetuksella, että päästäänkö koko lattareihin.
Nyt täytyy toivoa, että sormi kuntoutuu nopeasti. Koska itsellä
alkaa olemaan jo kova palo päästä takaisin hevosen selkään. Murtuman takia alkaa myös olemaan kiire, että
päästään tämän kauden päätavoitteeseen. Eli lattareihin lokakuussa, joihin on
enää vain vajaa pari kuukautta aikaa.
Nyt on myös alkaneet uudet tuulet puhaltamaan eli Miisa on lupautunut hieman tuolla kauhulla treenaamaan esteitä, että myös
se puoli sujuisi lattareissa paremmin.
Perjantaina kävin hakemassa Kauhun kotiin Terhin hellästä
huomasta. K oli niin tyytyväisen oloinen ja hyväkuntoisen näköinen kun sen
hain. Toki olin käynyt aina silloin tällöin K:ta katsomassa.
Lauantaina kävinkin Kauhun kanssa ensimmäisen kerran Miisan luona. Kauhu meni tosi hyvin. Siihen nähden, että se vielä tarvitsee rutiinia
hyppäämiseen. Enemmin joutui hieman pyytämään enemmän eteen päin esteelle lähestyessä, kuin hidastamaan. Kauhu toimi
Miisalla heti todella hyvin. Pystyä kun ruvettiin nostamaan korkeutta otti
kertaalleen puomin kunnolla alas. Sen jälkeen toki ymmärsi nostaa jalkojaan.
Okserilla otti pari kertaa puomit mukaansa kun korkeus oli joku 80cm. Muuten K käyttäytyi
kuuliaisesti ja oli erittäin järkevä nuori herra.
Kaikki tuntuvat tuohon kilttiin ja rehelliseen poikaan
ihastuvan. Onko ihme kun K on hyväkäytöksinen ja on jo nyt osoittanut lahjakkuuttaan. Nykyään se
tuntuu keskittyvän vielä paremmin, myös työn tekoon. Jonka olen tästä sivusta seuranneena huomannut. Sekä se tuntuu oppivan nopeasti uusiakin asioita, kunhan ensin oivaltaa, että
mitä siltä pyydetään.
Jotakin hyvää tässäkin on ollut, etten ole itse päässyt
ratsastamaan ja on joutunut seuraamaan vain sivusta, kun kauhulla on
ratsastettu. Olen saanut jotakin oivalluksia pelkästään seuraamalla, joita
haluan päästä pian kokeilemaan toimiiko ne Kauhun kanssa. Sekä olen päätynyt
siihen lopputulokseen, että ei saisi aliarvioida sitä, että myös vain
seuraamalla oppii ja saa uusia näkökulmia omaan ratsastukseen. Sekin jo antaa
uutta perspektiiviä, kuin vain joku muu osaava ratsastaja ratsastaa
minun hevosellani.
Lisäksi olen perehtynyt saikun aikana enemmän, myös hevoskirjallisuuteen
ja lueskellut nettisivuja ratsastus puolesta. Sekä olen myös lueskellut hevosen biomekaniikkaan eli siitä kuinka hevonen
oikeasti kykenee fyysisesti toimimaan. Myös löysin vahingossa linkin, josta
löytyi youtubesta videoita. Siitä opetus tyylistä jota Mini opettaa. Niitä oli opettavaista
katsella kertauksena. Varsinkin kun tiesi mikä siinä on ajatuksena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti