Eilen oltiin jälleen tunnilla kauhu kakaran kanssa. Kakara on hyvin jo ymmärtänyt miten liikutaan oikeinpäin. Harjoittelimme laukan nostoja ja uutena asiana opeteltiin avotaivutusta. Tunnilla kuitenkin Kauhu taas paljasti kovan luonteensa. Aina kun opettelemme jotain uutta asiaa niin hänen mielestään on kivaa tehdä kärpäsestä härkänen ja yritää esittä kaikki muut asiat mitä hän on jo oppinut. Sekä yrittää esittää rodeo heppaa hyppimällä pystyyn niin, että juuri ja juuri etukaviot nousee maasta. Molemmat olivat tunnin jälkeen aivan hiestä märkiä. Periksi en antanut vaikka mieli olisi välillä tehnyt, kun omat paikat huusivat jo niveaa. Lopulta kuitenkin kovatyö palkittiin ja kauhu antoi periksi ja ymmärsi uuden asian mitä siltä vaadittiin. Tällä kertaa ei laukan nostotkaan sujuneet kovinkaan mallikkaasti. Hieman oli kuitenkin jo parempi reagoimaan oikean puolen pohjeapuun. Kumpa tuo kakara keskittäisi kaiken ylimääräisen energiansa työskentelyyn ja siltä vaadittaviin tehtäviin. Niin voi mamma mia, mikä tykki sieltä vielä kuorituu.
Aina ei voi kuitenkaan kaikki heti onnistua sitä tämä hevosharrastus on aina välillä. Joskus tulee niitä vastoin käymisiä ja kaikki menee alamäkeen ja sit taas mennään ylämäkeen ja saadaan onnstumisen riemua, joskus jopa niistä pienistäkin asioista. Varsinkin noitten nuorten heppasten kanssa maltti on valttia. Pitää muistaa aina heti palkita nuoria hevosia, kun ne tekevät asian oikein. Sekä pitää itse olla johdon mukainen ja rohkaista nuorta hevosta yrittämään vaikkei se heti ensinmäisellä kerralla onnistuisikaan tai ymmärrä asiaa. Tästä aiheesta voisi tosin jatkaa loputtomiin. Ehkei tästä aiheesta tällä kertaa enempää.
Illalla kävimme vielä Seinäjoella akkaporukalla ell luennolla varsomisesta. Luento oli mielenkiintoinen ja aika tuntui lentävän kuin siivillä. Hieman meinaa taas tuo varsa kuume iskeä, mutta yritetään hillitä sitä.
Tässä vielä kuva aikaisemmin tältä viikolta. Itse voisi istua suorempana ja jalat näköjään käy ihan liian takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti