Nyt yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja kertoa, myös jatkossa tuosta koira puolestakin. Kun kerta tässä blogissani pitäisi seurata, myös tuon capun kommelluksia.
Tosiaan toteutin myös yhden haaveistani vuonna 2011. Eli ostin oman koiran. Pitkään mietin, että minkä rotuisen otan ja lopulta päädyin ostamaan pitkäkarvaisen collien.
Aloitan kuitenkin aivan alusta. Eli haimme Valkoniityn cappuccinon "capu" Laitilasta asti koska lähempänä ei silloin ollut soopelin väristä collieta jonka värisen ehdottomasti halusin. Capusta toivonkin tulevan näyttelykoira ja tietenkin aivan ihana kotikoira. Näyttelyissäkin toki on tultu käytyä. Enimmäkseen vielä mach showssa. Olemme vasta kerran päässeet virallisiin näyttelyihin.
Meidän näyttely kausi tosin päättyi viime vuonna lyhyeen. Koska capu oli mennyt nielaisemaan noin 20cm pätkän fleecelelustaan, jossa oli vielä solmu. Se oli kulkeutunut suoleen, jonka seurauksena tuli todella paha suolitukos. Josta alkoi kamppailu elämästä ja kuolemasta. Päästyämme tampereella hakametsän pieneläinklinikalle Capu vaikutti hetken hieman virkeämmältä. Pääsimme todella nopeasti ell. Josta saman tien röntgeniin ja he meinasivat antaa vielä varjoaineainetta josta nähtäisiin missä tukos tarkalleen on. Mutta hän oli jo niin huonossa kunnossa ettei suostunut nielemään enää varjoainekuvaukseen tarvittavaa ainetta. Tila rupesi muutenkin huononemaan nopeasti joten päätettiin, että koiraa ruvetaan leikkaamaan heti. Koska ei ollut enää hetkeäkään hukattavana siksi, että henki oli enää hiuskarvan varassa. Pääsimme myös kotiin jo leikkauispäivänä, koska siellä ei ollut mahdollista olla koira yön yli. Tosin seuraavana päivänä kävimme vielä parkanon ell luona tiputuksessa jotta saataisiin vähän nesteytystä lisää, koska leikkaukauksessa se menetti paljon verta. Toipuminen oli pitkä mutta onneksi kaikki meni hyvin. Nyt on elämän iloinen ja terve koira. Joka nauttii täysillä elämästään. Josta me ihmisetkin voisimme ottaa mallia eli elää jokainen päivä täysillä niin kuin se olisi viimeinen.
Tänä vuonna emme ole vielä käyneet näyttelyissä. Suunnitelmissa on kyllä kierrellä vähän enemmänkin myös virallisissa näyttelyissä. Ainakin tällä tietoa olemma menossa Tampereelle ja Tuuriin. Siitä sitten lisää tuonnempana.
Oispa kiva joskus törmätä ja nähdä millainen on Moccan poika :)
VastaaPoista